Geahča njuoggosáddaga 02.11.2021 dii. 20.00 ahte vuoitágo Inga Ravna Eira Davviriikkalaš Ráđi girjjálašvuođa bálkkašumi, ja vuoitiba go Kirste Paltto ja Laila Labba Davviriikkalaš Ráđi Mánáid- ja nuoraid girjjálašvuođa bálkkašumi.

Gea dá didjiide ávk­ká­laš peda­goga­laš veahkke­neav­vut!

#giellaspáiddar 1 lea oahppo­neavvu joatkka­skuvlla 1. jagi ohp­piide geain lea davvi­sáme­giella vuost­taš­giel­lan. Girji čuovvu Fága­ođas­maht­tin 2020 oahppo­pána ja heive sihke stu­deren­ráhkka­nahtti ja fidno­fága­laš oahppo­surg­giide.

Sárá, Sunná, Ovllá ja Jánoš ledje oađđi­min go juoga čoalkke­hii uksii. Sii gulle olbmuid olggo­bealde. Poli­tiija lea olggo­bealde ja dáhttu muh­tuma sis man­nat geahč­čat leat go amas olbmot keallá­ris. Sunná ja Jánoš manaiga keallá­rii. Sunná dohp­pes­tii­vel šlup­poha mielde. Muhto doppe ii lean mihk­kege.

Girje­beaivi čalm­mus­tahtto jahká­sač­čat cuoŋo­mánu 23. beaivve. Davvi Girjjis leat olu e-girj­jit gáv­dno­mis neahtta­girje­gávp­piin ja boh­tet dađis­taga eanet. Sáh­tát maid iežat girje­rádjo­sis gulas­kud­dat e-girj­jiid birra.

Jođašeaddji násti lea nomi­nere­juv­von Davvi­riikka­laš Ráđi mánáid- ja nuo­raid 2021 girj­já­laš­vuođa bálkka­šup­mái.

Kirste Paltto lea čál­lán ođđa imaš­laš mátki birra ja dán vuoro Ritni ja Urbán áiguba vuol­git Jođašeaddji nástti mielde jođa­šit guh­kás gomu­vuh­tii gos orruba njeal­lje­oaiv­vat stállu ja mánno­lak­kis.

Laila Labba lea illustreren girjji.

Gáhttára Iđit lea nomi­nere­juv­von buore­mus olles­ol­bmo­girjji 2021 bálk­ka­šup­mái.

Govven: Michal Aase / Davvi Girji

Inga Ravna Eira lea geahč­ča­lan guor­rat luot­taid maŋos gáv­dnan dih­tii árv­vuid mat jeđ­đe­šivčče ja oadju­divčče.

Itgo dieđe maid mánáide mui­ta­lit Sámi álbmot­beaivvi birra?

Mis lea Ádji – Sámi álbmotbeaivvi buđaldeamit skáhppu, mas leat 30 buđal­deami ja láv­laga. Koart­tain leat ivdnás govat mat gov­vi­dit juohke buđal­deami.

Mánáj­gárde rámma­plána milta galggi sáme máná mánáj­gár­dijn oad­tjot dår­jav nanni­tjit ja åvddå­nahtá­tjit ietjasa gie­lav.

Maana­gïerten mierie­soejke­sjen mietie saemien maana­gïerte­maanah edtjieh dåarjoem åadtjodh sijjen gïelem vaarje­lidh jïh evtiedidh.

– 1939 borge­mánu gaskka­muttu loahpa­huv­vui mu bálva­lus­geatne­gas­vuohta ja sáht­ten vuol­git ruok­tot Guovdageidnui. Muhto 1940 giđa ledjen fas Altagårdas die­vas mili­teara­gárv­vuid siste. Dál in lean boah­tán dohko stul­lama dihte, dál ledjen boah­tán ráhkka­nan dihte soah­tái!

Boađe, searvva don ge!-gir­jái leat čohkke­juv­von ieš­guđet­lágán gelddo­laš ja somás lihka­dan­doaim­mat ja lihka­dan­muita­lusat maid lea álki mánáid­gárd­dis lági­dit, muhto maid­dái ruovt­tuin.

Davvisámegiel jietnadanlágit baga­dal­lan­gihppa mas leat čilge­husat ja rávva­gat jietna­dan­lágiid koart­taide ja davvi­sáme­giel jietna­demiide.

Jietna­dan­lágiid koart­tai­guin leat govat davvi­sáme­giel jietna­dan­lágiin ja daid gulle­vaš bustá­vat.

Ábas 1 lea 8. jahke­ceahki oahppo­gijri Ábas oahppo­neavvo­ráid­dus. Ábas oahppi­girj­jit leat juhkko­juv­von fát­táid mielde kapihtta­liidda. Juohke kapiht­tal álgga­huvvo oahp­pan­ulbmi­lii­guin ja ságas­talla­miin kapiht­tala fátta birra. Kapiht­tala loah­pas ges lea logga mas árv­voš­tal­lat iežat oahp­pama.

Guovssu sitt nordlys (Guovssu guovssahasat) lei nomi­nere­juv­von buore­mus nuo­raid- ja mánáid­gir­jin 2020 bálkka­šup­mái.

«Okta nubbi namma čurvojuvvo. Sámmola juolgesuorpmat roaŋkkagit, ja lášmmohallanskuovat baskot. Vaikko son lea hárjánan válljejuvvot maŋimužžan, de sus álo šaddá čoavjebonjahat. Sámmolis lea miella čurvet:

Geld­do­laš ja álk­kes buđal­dan­evt­to­hu­sat advean­ta­ái­gái. Láv­les, gáhk­kes, dud­djos, gul­dal mui­ta­lu­said …

… lea girjji namma, muhto maid­dái čálli čuolá­dat maŋŋá go doavt­tir attii sut­nje dan sáva­keah­tes dieđu.

Didrik moriha go gullá hui­kasa. Son lihkká, mah­ka­luššá. Jurd­daša áhpe­gal­ba­rih­ciid birra. Son dovdá man gal­ba­msat láht­te­fiel­lut leat. Muh­tun huiká hea­đis vuol­lin. Didrik viežžá áhči revol­vera, ja njie­dja­goahtá tráhp­pa­ceh­kiid mielde stoh­pui.

Tráktor Alex vuolgá vuo­ja­šit muos­se­dis ja hávs­kes mát­kái gos dat deaivá usti­biid, geat veah­ke­hit muos­sá­nit ja nohk­kat njál­gát.

Sámi nisso­niid bivn­nut ja čalbmái­čuohcci gahpir – gildojuvvon, vajáldahtto­juvvon ja jávkan.

A popular and arresting Sámi women’s hat – forbidden, forgotten and disappeared.

Dát lea fáddá­girji das mo Guolá­daga sámit leat árbe­viro­laččat geava­han ja ain geava­hit šat­tuid bieb­mun, dálkka­sin dahje eará láh­kai.

Guovssu guovssahas lea nominerejuvvon buoremus nuoraid- ja mánáidgirjin 2020 bálkkašupmái.

Guovssu guovssahas lea gelddolaš sámi myhtalaš muitalus «dan váralaš čuovgga» birra.

Sámi Siidda bearrašii gullet áhčči ja eadni ja mánát Joret, Risten ja unnavieljaš Guovssu. Mánát báhcet eahkes goahtái, go eatniguovttos áhčiin vuoddjába fitnat ealu luhtte. Mánát leat gildojuvvon mannat olggos eaige ožžon luoitit goahtái geange gean eai dovdda.

Mii oahpásmuvvat 12-jahkásaš Sávii ja Nilsai geat orruba Ađevuomis. Dáppe deaivvada sámi árbevirolaš eallin ođđa áiggiin. Fáhkkestaga ii mihkkege leat dego dábálaččat unna gilážis go eadni šaddá barggu haga. Geatki borrá sin bohccuid ja dat muohttá eanet go goassege ovdal. Mo bohccot galget dálvvi birget? Sáve eatnis, Ellen Marizzas, leat fas sosiála mediat, Youtube ja bloggen váldán badjel su eallima. Sáve sávvá ahte visot galggašii šaddat dego dábálaččat fas. Muhto dat šaddá dušše vel vearrát.

Oahpásmuva William Wentoniin – máilmmi buoremus kodačoavdi. Son dušše ii dieđe dan vuos …

Mat lohkanulbmilat dus leat ođđa jagis?

Naba son dát guokte girjji?

Elle Elefánttaš manná imaš­laš vuovddi čađa nah­ká­riid oččo­dit. Vác­ci­det­tiin oađ­đin­sa­djái deaivá ieš­gu­đet­lá­gan máin­nas­oru­hii­guin.

Reálafagatearpmat lea applika­šuvdna masa leat čohkke­juvvon reála­fágaide guoske­vaš sánit sihke dáro- ja sáme­gillii. Dat lea veahkke­neavvu mii ovddida sáme­giela geava­husa fága­giellan sihke oahppa­mis ja muđui. Maiddái giella­bargit, dulkkat ja sii geat leat oahppa­men sáme­giela, ožžot ávkki dás.

• Árbevirolaš máhtu fáddágirjjit
• Álkkeslåhkåmgirje
• Teemagærja-seerijisnie eatnemen bïjre

Davvi Girji fállá sáme­giel oahppo­girjjiid eGirjin. Dál sámi oahppit ja oahpa­headdjit sáhttet dihtoris ja neahtta­breahtás logadit sáme­giel oahppo­girjjiid. Lassin sáhttet oahppo­girjjiide notáhtaid čállit, merket teavstta ja ohcat doahpa­giid. Oahpa­headdji ges sáhttá oahppo­girjji geava­hit távval­girjin.

Risten Sokki girddaša ja gevleda iežas Geađgeloddi-novealla­čoakkál­dagain njuolla­bissus Sáme­diggái, spiilesta gumppe­náhki seaidnái, cuvke geađge­lotti, čakča­máná árkkal­mastá, garuha daid biro adjektiiv­vaid. De ges galleda guolle­ádjá nieidda ja loktana Aurora Borealisa vuollái ovdal go de luoitáda Gassa­njárgga máddagii, imašta Poasta-Hánssa páhka ja niegada Álle­geađggi.

Oahpa­hala mánái­guin davvi­sáme­giel bustá­vaid, sániid ja sátne­luoh­káid jienaid ja govaid bokte.

Ráhkka­nahte mánáid skuvlla­álgi­mii, ja heive maiddái smávva­skuvlii.

Sámi almmi máidnasat lea girjjáš speallan­koarttai­guin náste­almmi ja dan ihta­giid birra. Stuorra sarvva bivdu lea girjjáža váldo­muitalus. Dáinna girjjá­žiin ja koarttai­guin mii háliidat dahkat dovddusin sámi náste­almmi go dat han lea áibbas eará go eará álbmo­giin mat biras­tahttet min. Girjjážis leat dieđut ja máidnasat sámi náste­almmi birra, ja spealai­guin oahppá namaid ja ihta­giid sáme­gillii. Dát koarta­spealla dahká sámiid náste­almmi dovddusin somás vuogi mielde, namalassii árbe­virolaš koarta­speala bokte.

Kalle Kaniidna lea váiban, muhto nahkárat eai rohtte. Dalle mannaba eadni ja Kalle Gávas-eagi lusa oažžut veahki. Son oainnat máhttá buohkaid nohkkadit!

Oahpahala mánáiguin davvisámegiel bustávaid, sániid ja sátneluohkáid jienaid ja govaid bokte.

Lieđđi Sámecus girjjis leat gávcci novealla olles­olbmuid várás.

Dán novealla­girjjis lea Kirste Paltto fas govkestan iežas sámi mytologiija, myhtaid ja muitalusaid ártna, man lea geavahan vuođđun dan gávcci novellii maid lea čállán olles­olbmuid várás.

Vierus mielde Kirste Paltto čehpedit gieđa­hallá ieš­guđet­lágán dehálaš servodat­fáttáid iežas noveallai­nis.

Šiellaspeajal lea nominerejuvvon buoremus mánáid- ja nuoraidgirjji 2019 bálkkašupmái.

Karen Anne Buljo čájeha iežas dáiddalaš čehppodaga divttaidis bokte maiguin govahallá myhtalaš fuođđuid, ja lea daidda čadnan diiddaid. Čálli lea gudnejahttán iežas guovlluid ja olbmuid ja govve ráhkesvuođa beliid divttaidis bokte. Earamuđui lea son čállán eksistensiálalaš divttaid ja dáid bokte govve son ges beliid olbmuid gaskavuođain. Son stoahká sániiguin ja alitterašuvnnaiguin.

Ii dát leat dat eana lea nominerejuvvon buoremus ollesolbmogirjji 2019 bálkkašupmái.

Inga Ravna Eira diktačálus Uksáhká čuorvuma birra Beaivváža, dahje eatnama mánáide, geat eai oro gullamin šat. Son lea boahtán eatnamii, ii ge son dovdda eatnama šat nu mo oktii lei.

Dál leat fas Gággi 3–5 ja Giellabálggis 5 oahppogirjjit vuorkkás!

Davvi Girji sávvá Raunai ja Jovnna-Ándii lihku ávvu­jagiin. Čálli guovttos leaba almmuhan moanaid girjjiid dáid jagiid áigge. Rauna maŋimuš girji Vuoi dan Kárenina ilmmai 2000:s. Jovnna-Ándde maŋimuš romána Anton ja Álgen ges ilmmai 2015:s. Dat lea vuosttaš girji Astrida gilvvagárdi guovtti románas. Goappáge čállis leat ođđa girjjit boađi-boađi.

Finnmárkku riikkaidgaskasaš girjjálašvuođafestivála – Finnlitt – lágiduvvo Álttás 31.10.–3.11.2108.

Máŋgalot oasseváldiid searvvis leat maiddái golbma čálli Davvi Girjjis: Karen Anne Buljo, Inghilda Tapio ja Inga Ravna Eira.

Ii dát leat dat eana lea Inga Ravna Eira diktačálus Uksáhká čuorvuma birra Beaivváža mánáide dahje eatnama mánáide, geat eai oro gullamin šat. Son lea boahtán eatnamii ja son ii dovdda eatnama nu movt oktii lei.

Giellabálggis giellagirjjis 7. ceahkkái leat teavsttat, govat ja ovdamearkkat mat addet ohppiide obbalaš áddejumi giellafáttáin.

Kapihttalat álggahuvvojit ulbmiliin mat leat oahppoplána gelbbolašvuođa mihttomearit.

Kapihttalat loahpahuvvojit «Máhtátgo?»-bihtáiguin.

Daid bokte besset oahppit reflekteret ja árvvoštallat iežaset máhtu ja leat go juksan ulbmiliid kapihttaliin.

Gullevaš bargogirjjis Giellabálggis 7 bargogirjjis leat ges bargobihtát giellafáttáide mat leat Giellagirjji 7 girjjis.

Girjái besset oahppit njuolga čállit.