Sáŋgárat ja skealmmat Sámis

Suoládeapmi-romá­nas deaivva­dit ovcci­jahká­saš nieidda­žiin, Elssain, gii čuoigga­det­tiin gárddi lusa fuo­máša dievdo­olbmo gii goddá sin bohcco. Boazu lea Elssa čearp­mat, Náste­gállu. Dievdu fuo­máša Elssa, ja áitá su. Dáhpá­hus šaddá Elssa čie­gus­vuoh­tan mii lea sihke noađ­đin ja bal­lun Elsai. Galgá go son muita­lit čie­gus­vuođa, ja mo de jos son muita­livč­čii?

Muita­lusas lea erenoa­máš buorre drama­tur­giija álggu rájes. Buo­rit govvi­dea­mit ja gealdu dahká ahte romána loga­de­ttiin lea dego filmma geahč­čat:

«Olm­mái orui garru­deame. Lávku­lii ovd­das, Elsa guv­lui. Det­tii njuokča­miin snuvs­said badje­bak­sama vuol­lái. Su modji lei badjel­geahčča­las ja son cui­gii Elsa guv­lui, dol­lii suorpma iežas seakka baksa­miid badjel ja roht­tii dasto suorpma čea­beha rastá. Jáp­min. Dat mearkka­šii jáp­mima, dan diđii Elsa.»

Muita­lusas mii čuov­vut Elssa mánná­vuođa rájes olles­olbmo­ahkái. Son lea máŋgga láh­kai kont­rásta muđui servo­dah­kii gos eallá, ja ovd­dasta nanu sámi nis­son­figuvrra. Čálli čállá girjji loah­pas ahte girji lea muh­tin mud­dui vuođđu­duv­von duohta muita­lusaide. Muita­lusas muita­luvvo ge boazo­sámi bearra­šiid birra, geat ieš­guđet láh­kai sihke geahčča­lit dáista­lit ja bir­get servo­dagas gos lea garra vašši sámiide, ja mo sii hea­đás­tuv­vet go eise­váld­dit eai beroš dut­kat rih­kus­áššiid mat gus­ket sámiide. Olbmot biddjo­juvvo­jit vuostá­lagaid, ja váikku­husat čuv­vot buolv­vas bul­vii.

Muita­lusas leat dárki­lis biras- ja per­sov­dna­govvi­dea­mit. Álg­gos loga­det­tiin ledje mu mie­las menddo dárki­lis govvi­dea­mit. Muhto čálli nagoda hui čeh­pet gođ­đit die­đuid oktii, ja fuomá­šin dađis­taga ahte duo­gáš­die­đut bir­rasa ja per­sovn­naid birra lei vuođ­đun áddet muita­lusa ollis­laš­vuođa. Girj­jis lea maid­dái rašes ja dehá­laš fáddá mii guoská olbmuid psyhka­laš dearv­vaš­vuh­tii. Dát govvi­duvvo maid­dái bures go čuov­vut muita­lusa per­sovn­naid.

Origi­nála­girji lea čállo­juv­von ruoŧa­gil­lii, ja mu mie­las lea ge buorre go dán­lágan girji almmu­huvvo stuorra­servo­dah­kii. Dáhpá­husat govvi­dit hui rahpa­sit sápme­lač­čaid dili fik­tiivva vugiin. Ja de diehtte­lasat lea nu ahte mii sápme­lač­čat dái­dit loh­kat ja áddet girjji eará láh­kai go muh­tin geas ii leat sámi duo­gáš. Somá lei goit­totge mun­nje, go biras lei hui oah­pis ja seamma maid­dái per­sovn­naid láht­ten ja dadjan­vuo­git. Maid­dái gula­hal­lan­vuo­git spea­dja­las­tet bures sámi servo­daga.

De leš vuor­dit gealda­gasas man láh­kai muita­lus muita­luvvo go ilbmá fil­bman. Ja soaitá ge leat nu ahte románas ihtet áššit mat film­mas báh­cet mui­tal­keahttá. Dál heive ge logas­tit romána, ovdal go čohkke­dat filmma geahč­čat. Ja čálli čállá ge loahppa­sánis­tis ná, mii munnje bázii mui­tui: «Duohta­vuohta lea muh­tome vear­rát go fik­šuv­dna.»

Čállán: Káre-Elle Partapuoli

Fáktádieđut

• Origi­nála tiht­tel Stöld, ilbman 2021
• Čálli Ann-Helén Laestadius
• Vuoi­tán Ad­libris­priset «Årets roman 2021»
• Vuost­taš olles­olbmo­romána maid Laestadius lea čál­lán
• Davvi­sáme­giel tiht­tel Suoládeapmi, ilbman 2022
• Davvi­sáme­gil­lii jorga­lan: Laila Susanne Sara Oskarsson
• Ilbmá Netflix-fil­bman cuoŋo­mánu 12. beaivve 2024